Anssi Kelan Ääriviivoja -kiertue

     Anssi Kela julkaisi uuden soololevynsä Ääriviivoja 21. syyskuuta. Sen tiimoilta hän lähti konserttisalikiertueelle, joka kesti 28.9. – 20.10. välisen ajan. Kiertue julkistettiin ennen kuin albumin julkaisupäivä tai nimi oli tiedossa, joten sitä markkinoitiin pelkkänä konserttisalikiertueena. Kuitenkin kiertueen ollessa selkeästi uuden albumin julkaisukiertue ja Anssinkin sitä pariin kertaan tuolla nimellä kutsuttua käytän kiertueesta nimeä Ääriviivoja -kiertue.

     Edellisen konserttisalikiertueensa Anssi teki keväällä vuonna 2016 ja silloin kiertueen nimenä oli Parasta aikaa. Silloin en mennyt yhdellekään ko. kiertueen keikalle, mikä vieläkin hieman harmittaa. Siitä johtuen päätin tällä kertaa ottaa vahingon takaisin ja ostin liput kolmelle keikalle. Kyseiset keikat olivat 4.10. Savoy-teatterissa Helsingissä, 13.10. Logomossa Turussa ja 20.10. Sellosalissa Espoossa, joka oli samalla kiertueen päätöskeikka.

     En halunnut kirjoittaa jokaisesta keikasta erikseen keikkaraporttia, koska en enää koe sitä mukavana kirjoitustapana. Sen sijaan päätin tehdä kaikista näkemistäni kiertueen keikoista yhden koostetun tekstin. Tämä on minusta mielekkäämpi tapa kirjoittaa kokonaisesta kiertueesta. 

    Kiertueen keikat olivat siis konserttisaleissa, mikä pääosin tarkoitti istumapaikkoja ja suhteellisen hillittyä tunnelmaa yleisön puolelta. Toki etenkin keikkojen, ja kiertueen, loppua kohden tunnelma alkoi selvästi nousta. Logomon keikalla oli seisomapaikkoja lavan edessä taaempana olevien istumapaikkojen lisäksi. Olinkin kyseisellä keikalla nimenomaan seisomapaikoilla, koska halusin kokea yhden kiertueen keikan myös muualta kuin istumapaikoilta.

IMG_4213
Keikan alkupuolta Savoy-teatterissa

Keikat koostuivat kahdesta setistä, akustisesta ja sähköisestä, sekä tietenkin encoreista. Ennen keikkoja eniten odotin juuri akustista settiä, koska edelliseltä kiertueelta julkaistun livelevyn perusteella sen aikana soitettiin hienoja, tavallisesta poikkeavia versioita Anssin kappaleista. Sähköinen setti puolestaan sisälsi aika pitkälle levyversioiden mukaiset sovitukset ja oli, kuten Anssi sitä kutsui, rockimpi puoliaika. Etenkin kiertueen päättäneellä Sellosalin keikalla sen aikana tunnelma oli katossa.

 

IMG_4347
Lava ennen sähköistä settiä Sellosalissa

Settilista pysyi suhteellisen stabiilina koko kiertueen ajan, mutta pieniä vaihtelua esiintyi. Ensimmäisenä näkemäni Savoy-teatterin keikka oli ehkä eniten sen kaltainen, mitä Anssi oli ennen kiertuetta visioinut. Silloin setin ainoa yllätyksellinen kappale oli Anssin yksin esittämä Hetken laulu. Se esitettiin kohdassa, jossa Anssilla ei ollut muutenkaan settilistaan kirjoitettuna mitään. Kahdella muulla näkemälläni keikalla hän otti vastaan toiveita tässä kohdassa. Savoyssa kuitenkin hän esitti siis Hetken laulun. Kappaleen idea on siis hakea Wikipediasta satunnainen artikkeli -toiminnolla artikkeli, jonka Anssi laulaa. Savoyssa artikkeliksi valikoitui Salminen -sukunimestä kertova artikkeli. Musiikillisesti Hetken laulu oli tällä kertaa hyvin lähellä Princen Purple Rainia.

 

       Logomossa Anssi esitti yksin alunperin Sannin levyttämän 2080-luvulla, jonka Anssi otti ohjelmistoonsa Vain elämää -ohjelmasta. Sellosalissa Anssi toteutti vähän haastavamman toiveen eli Piirrä minuun tie. Se on alunperin julkaistu Anssin vuonna 2015 julkaistulla Nostalgiaa nimeä kantavalla albumilla. Levyversiona ja vuonna 2015 keikoilla koko bändin kanssa esitettynä se ei tehnyt minuun suurempaa vaikutusta. Kuitenkin nyt akustisena versiona, hyvin epävarmasti ja sanojen unohtelun vuoksi yleisön apuun nojaten kappale oli todella upea. 

       Ylipäänsä kiertueen loppua kohden settilistan vaihtelut lisääntyivät. Logomossa Anssi esitti 2080-luvulla jälkeen koko bändin voimin akustisen version Karhun elämää -kappaleesta. Kyseistä kappaletta ei kuulemma ollut koskaan aiemmin soitettu akustisesti. Sellosalissa Piirrä minuun tie jälkeen tuli koko bändin voimin esitetty akustinen versio 2080-luvulla kappaleesta. Lisäksi aiemmilla keikoilla esitetty Rakkaus on murhaa oli vaihtunut kappaleeseen Albin Stenman.

IMG_4230
Kappaleen Kiitos ei aikana Anssi soitti todella tyylikästä Gibson Exploreria

Sähköisessä setissä ei juuri vaihtelua tapahtunut. Viimeisellä keikalla Anssi kyllä teki todellisen yllätysvedon aivan keikan lopussa. Encoret koostuivat kappaleista Nummela ja Parasta aikaa. Ennen Parasta aikaa kappaleen, ja siten koko kiertueen, viimeistä sointua Sellosalissa Anssi alkoi kysellä ensin bändin jäseniltään ja sitten yleisöltä olivatko he valmiita siihen. Bändi kyllä oli, mutta yleisö ei ollut, vaan vaati vielä yhtä kappaletta. Anssi päättikin bändeineen esittää vielä Kaksi sisarta kappaleen ennen kuin soittivat kiertueen viimeisen soinnun, joka oli kappaleen Parasta aikaa viimeinen sointu. Kyseinen temppu oli mielestäni hyvin springsteenmäinen, koska Brucella on tapana keikan aikana esittää hetken mielijohteesta kappaleita, joita ei ollut alkuperäisessä settilistassa.

 

         Settilista ei siis paljoa vaihdellut, joten mitä se sitten sisälsi? No näkemieni kolmen keikan osalta kattavat vastaukset löytyvät teksin lopusta settilistoista. Kuitenkin joitain poimintoja teen tässä näin. Jokainen keikka alkoi Millalla, jonka perään soitettiin Ensilumi. Se on Anssin toiselta levyltä, Suuria kuvioita, peräisin oleva hieman tuntemattomampi kappale. Akustisessa setissä kappaleessa Levoton tyttö Anssi soitti kontrabassoa, mikä oli tyylikäs veto. Kuitenkin akustisen setin hienoin tulkinta oli setin päättänyt Puistossa. Sen akustinen sovitus on ehkä hienoin kappaleesta kuulemani versio.

IMG_4285
Anssi soittamassa kontrabassoa Logomossa.

Sähköisessä setin alku koostui pitkälti uuden levyn kappaleista ja loppua kohti siirryttiin tunnelmaa nostattaen hittien pariin. Sähköisen setin huippukohdat olivat Anssin ja kitaraa soittaneen Tuomaksen soitintaistelu sekä upea, Nostalgiaa -albumilla julkaistu, Kuolleen miehen kitara. Viime vuosina Anssi ja Tuomas ovat esittäneet keikoilla kitarataistelua, joka lähti kehittymään kappaleen Kaatua kuin puu soolosta. Tällä kiertueella se oli korvattu kitaran ja basson välisellä taistelulla. Tuomas soitti kitaraa ja Anssi bassoa. Tuomaksen kitaran revittely oli todella hienoa, mutta Anssin bassotaiturointi oli huikeaa. Anssi on paitsi hieno laulala-lauluntekijä, taitava kitaristi, myös loistava basisti. Harvoin keikoilla näkee vastaavaa.

 

       Kokonaisuutena kiertue keikkoineen oli hieno kokemus ja olen tyytyväinen, että menin kolmelle keikalle. En olisi kyllästynyt, vaikka olisin mennyt useammallekin. Sellosalin keikan lopussa Anssi onneksi lupaili pian julkistavansa keikkoja loppuvuodelle. Tällä kiertueella Anssin bändi, kuten yleensäkin, oli kokoonpanossa Tuomas Wäinölä kitarassa, Saara Metsberg kosketinsoittimissa, Anssi Karisalmi bassossa ja Ville Kela rummuissa. Kaikki tekivät upeaa jälkeä soittimiensa kanssa ja musiikkia oli ilo kuunnella.

Settilistat:

Anssi Kela Savoy-teatteri, Helsinki, 4.10.2018

Milla
Ensilumi
Ilves
Sä et tiennyt
Levoton tyttö
Rakkaus on murhaa
Hetken laulu (Salminen)
Palava silta
Puistossa

Bumerangi
Jotain on poissa
SOS
Älä mene pois
Kitara/basso taistelu
Petri Ruusunen
Kiitos ei
Kuolleen miehen kitara
Nostalgiaa
1972

Nummela
Parasta aikaa

Anssi Kela Logomo, Turku, 13.10.2018

Milla
Ensilumi
Ilves
Sä et tiennyt
Levoton tyttö
Rakkaus on murhaa
2080-luvulla
Karhun elämää
Palava silta
Puistossa

Bumerangi
Jotain on poissa
SOS
Älä mene pois
Kitara/basso taistelu
Petri Ruusunen
Kiitos ei
Kuolleen miehen kitara
Nostalgiaa
1972

Nummela
Parasta aikaa

Anssi Kela Sellosali, Espoo, 20.10.2018

Milla
Ensilumi
Ilves
Sä et tiennyt
Levoton tyttö
Albin Stenman
Piirrä minuun tie
2080-luvulla
Palava silta
Puistossa
Bumerangi

Jotain on poissa
SOS
Älä mene pois
Kitara/basso taistelu
Petri Ruusunen
Kiitos ei
Kuolleen miehen kitara
Nostalgiaa
1972

Nummela
Parasta aikaa
Kaksi sisarta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *